Miten toimitilan käyttötarkoituksen muutos vaikuttaa ilmanvaihtoon?

Toimitilan käyttötarkoituksen muutos voi kasvattaa ilmavirtojen tarvetta ja edellyttää uusia poistoja, kanavareittejä tai ilmanvaihtokoneen muutoksia. Ennen rakentamista selvitämme nykyisen järjestelmän kapasiteetin, uuden toiminnan kuormitukset ja sen, millä muutoksilla tila saadaan toimimaan suunnitellussa käytössä.

Miksi toimitilan käyttötarkoituksen muutos muuttaa ilmanvaihtoa?

Varastossa voi oleskella vain muutama työntekijä, kun taas samaan tilaan rakennettu toimisto voi palvella kymmeniä ihmisiä. Henkilömäärän kasvu lisää ulkoilman tarvetta. Tietokoneet, valaistus, kokoushuoneet ja keittiölaitteet kasvattavat myös lämpö- ja epäpuhtauskuormaa. Pelkkä tilan pintala ei siksi kerro, riittääkö vanha ilmanvaihto.

Olennainen käyttötarkoituksen muutos tarvitsee rakentamisluvan. Uuden käytön tekniset vaatimukset sekä luvan tarve kannattaa selvittää rakennusvalvonnasta ennen töiden aloittamista. Ajantasainen rakentamislaki määrittää yleiset lähtökohdat. Lue myös, milloin ilmanvaihdon muutostyöt voivat vaatia luvan.

Uusi käyttötapa määrittää ilmanvaihdon tarpeen, joten järjestelmä kannattaa tarkistaa ennen muiden muutostöiden aloittamista.

Uusi käyttötapa ratkaisee tarvittavat ilmavirrat

Ilmanvaihtosuunnittelija arvioi henkilömäärän, käyttöajat, laitteiden lämpökuorman, kosteuden, hajut ja toiminnassa syntyvät epäpuhtaudet. Ravintolassa tarkasteluun kuuluvat esimerkiksi keittiön kohdepoisto, korvausilma ja painesuhteet. Tuotantotilassa huomio kohdistuu prosesseihin ja kohdepoistoihin, kun taas toimistossa korostuvat henkilökuorma, kokoustilat ja lämpötilan hallinta.

Numeerinen esimerkki havainnollistaa muutosta. Jos 300 m²:n varastosta tehdään 30 hengen toimisto, uuden rakennuksen ilmanvaihtoasetuksessa esitetty henkilöperusteinen lähtötaso 6 dm³/s henkilöä kohden vastaisi 180 dm³/s:n ulkoilmavirtaa. Pinta-alaperusteinen vertailuarvo olisi 105 dm³/s. Suurempi arvo ei vielä ratkaise lopullista mitoitusta, sillä uuden toiminnan lisäkuormat ja olemassa olevan rakennuksen ominaisuudet arvioidaan kohdekohtaisesti. Sisäilmastoa ja ilmanvaihtoa koskeva asetus antaa suunnittelulle virallisia lähtökohtia.

Kartoitus kertoo, riittääkö nykyinen järjestelmä

Aloitamme tarkastamalla ilmanvaihtokoneen kapasiteetin, kanaviston reitit, päätelaitteet, säädön ja tilojen väliset painesuhteet. Mittaamme nykyiset ilmavirrat ja vertaamme niitä uuden käytön suunnitelmaan. Näin selviää, riittääkö järjestelmän säätö vai tarvitaanko suurempia kanavia, uusia haaroja, kohdepoistoja tai ilmanvaihtokoneen päivitys. Ilmamäärämittaukset ja tasapainotus varmistavat lopuksi suunnitelman mukaisen toiminnan.

Ahtaassa saneerauskohteessa uusi kanava ei aina mahdu vakiokokoisena palkkien, putkien ja kaapelihyllyjen väliin. Valmistamme tarvittaessa mittatilauskanavat omassa pajassamme. Kanttikanava voidaan sovittaa käytettävissä olevaan reittiin niin, että huollettavuus ja tarvittava virtausala säilyvät.

Toimitilan käyttötarkoituksen muutos hallintaan yhdellä kokonaisuudella

Kun ilmanvaihto, putkityöt ja saneeraustyöt sovitetaan yhteen jo suunnitteluvaiheessa, vältyt päällekkäisiltä työvaiheilta. Me toteutamme tarvittavat LVIA- ja muutostyöt alusta loppuun. Sama kokonaisuus voi sisältää kartoituksen, kanavoinnin, asennukset, kiinteistötekniikan automatisoinnit, mittaukset ja säädöt.

Olemme asentaneet ilmastointijärjestelmiä vuodesta 1993. Pitkä kokemus auttaa tunnistamaan, missä vanhaa järjestelmää voidaan hyödyntää ja missä uusi käyttö edellyttää muutoksia. Kun otat meidät mukaan ennen lopullisia tila- ja laitepäätöksiä, saat toteutuskelpoisen kokonaisuuden ilman, että ilmanvaihto joudutaan ratkaisemaan muun remontin jälkeen.