Voiko ilmanvaihto auttaa radonpitoisuuden hallinnassa omakotitalossa?

Ilmanvaihto radonpitoisuuden hallinnassa voi pienentää sisäilman radonpitoisuutta, jos järjestelmä toimii tasapainossa eikä voimakas alipaine vedä maaperän ilmaa rakenteiden raoista sisälle. Radon on näkymätön kaasu, joten omakotitalon tilanne selviää mittaamalla, ei ilmanvaihtokoneen asetuksia arvioimalla.

Ilmanvaihto radonpitoisuuden hallinnassa alkaa mittauksesta

Asunnon sisäilman radonpitoisuuden viitearvo on 300 Bq/m³. Pitoisuus määritetään vuosikeskiarvona, ja mittauksen pitää kestää vähintään kaksi kuukautta syyskuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana. Tarkista mittauksen toteutus ionisoivaa säteilyä koskevasta asetuksesta.

Mittaa ennen muutoksia, jotta tiedät lähtötason. Mittaa myös korjausten jälkeen, jotta näet saavutetun tuloksen. Esimerkiksi 300 Bq/m³:n pitoisuus laskee 20 %:lla 240 Bq/m³:iin. Laskelma havainnollistaa muutosta, mutta ei korvaa kohdekohtaista mittausta, sillä maaperä, alapohja, rakenteiden tiiviys ja ilmanvaihto vaikuttavat yhdessä.

Jos kodin ilma tuntuu tunkkaiselta, venttiilien toiminta askarruttaa tai ilmanvaihtokoneen käyttö ei vastaa arkea, lue myös miten tunnistat ilmanvaihdon huomion tarpeen.

Radonpitoisuuden hallinta alkaa mittauksesta ja jatkuu tasapainoisilla ilmavirroilla.

Ilmanvaihto radonpitoisuuden hallinnassa vaatii tasapainoiset ilmavirrat

Poistoilma tarvitsee korvausilmaa. Jos ilmanvaihto poistaa ilmaa enemmän kuin sitä tulee hallitusti sisään, asunto alipaineistuu. Tällöin maaperän radonpitoinen ilma voi kulkeutua sisälle alapohjan, läpivientien ja muiden epätiiveyskohtien kautta.

Säätötyössä tarkastamme ilmanvaihtokoneen toiminnan, tulo- ja poistoilmavirrat sekä korvausilman reitit. Pelkkä ilmanvaihdon tehostaminen ilman mittausta ja tasapainotusta ei ole varma radonratkaisu. Tavoitteena on saada ilma vaihtumaan hallitusti ilman, että paine-ero kasvattaa maaperästä tulevaa ilmavirtausta.

Säteilyturvakeskuksen korjausoppaassa ilmanvaihtoteknisillä toimilla saavutetut radonpitoisuuden alenemat ovat olleet tyypillisesti 10–40 %. Tulos riippuu lähtötilanteesta. Tutustu STUKin radonkorjausoppaaseen, jos haluat vertailla eri korjausperiaatteita.

Milloin ilmanvaihdon säätö riittää ja milloin tarvitaan muuta

Ilmanvaihdon säätö on perusteltu lähtökohta, jos mittaustulos on koholla ja järjestelmässä näkyy selviä puutteita: korvausilmareitit ovat suljettuja, venttiilien ilmavirrat eivät vastaa suunniteltua käyttöä tai asunto on tarpeettoman alipaineinen. Säätö parantaa samalla asumismukavuutta ja tekee ilmanvaihdon toiminnasta ennakoitavaa.

Jos mittaustulos pysyy korkeana tasapainotuksen jälkeen, ratkaisu voi vaatia myös rakennusteknisiä radontoimia. Rakenteiden tiivistys, radonimuri tai radonkaivo kohdistuvat maaperästä tulevaan radonilmaan. Valitse toimenpide mittaustuloksen, rakennetyypin ja vuotoreittien perusteella.

Ilmanvaihdon muutokset kannattaa toteuttaa mitattuina ja dokumentoituina. Ilmamäärämittaukset ja tasapainotus auttavat varmistamaan, että säädöt perustuvat todellisiin ilmavirtoihin.

Saat ilmanvaihdon muutokset yhdeltä toimijalta

Me Ilmapaja Oy:ssä toteutamme kotien ilmanvaihtotyöt osana laajempaa LVIA-kokonaisuutta. Olemme asentaneet ilmastointijärjestelmiä vuodesta 1993 lähtien. Kartoitamme ensin nykyisen järjestelmän toiminnan, jonka jälkeen suunnittelemme tarvittavat säädöt, kanavamuutokset ja asennukset.

Saneerauskohteessa tilat ja olemassa olevat rakenteet voivat rajoittaa kanavareittejä. Valmistamme tarvittaessa mittatilaustyönä kanttikanavat omassa pajassamme, jolloin ilmanvaihdon muutokset voidaan sovittaa kohteeseen tarkoituksenmukaisesti. Saat ilmanvaihto-, ilmastointi-, putki- ja saneeraustyöt saman katon alta.

Kun radonmittaus tai ilmanvaihdon toiminta herättää kysymyksiä, aloita ilmanvaihdon kartoituksella. Saat selkeän arvion siitä, mitä nykyisestä järjestelmästä kannattaa tarkistaa ja millaisia muutoksia kohde tarvitsee.